Seuraava satama Jurmalasta länteen on Mesrags. Emme sinne oikeastaan
aikoneet mennä, mutta väsyimme rasittavaan merenkäyntiin ja
päätimme yöpyä siellä. Yllättäen paikkakunta oli oikein
miellyttävä, ja siellä oli paljon nähtävää. Löysimme helposti
pankkiautomaatin ja useita kauppoja, ja kävimme hyvässä
kahvila-ravintolassa. Ei hassumpaa.
Seuraavana päivänä jatkoimme Rojaan, missä myös yövyimme. Taas
mukava yllätys. Hiukan epämääräinen venesatama oli hyvän
hotellin/ravintolan yhteydessä, ja oli paljon mielenkiintoista
nähtävää. Aamulla ajoimme bussilla Latvian äärimmäiseen
luoteiskolkkaan, Kolkaan, siellä terävän niemen kärjessä
kohtaavat Riianlahti ja Itämeri toisensa.
Kaikki käymämme Latvian sataman olivat vilkkaita kauppasatamia.
Satamaan ajavaa tervehtivät ensimmäiseksi korkeat tukkipinot ja
puuhakekasat. Latvian talous perustuu pitkälle metsien
hyödyntämiseen, ja satamissa vihreää kultaa lastataan ilmeisen
vähän jalostetussa muodossa laivoihin. Itse satamat, paitsi Riika,
ovat varsin pieniä ja hieman nuhjuisia. Vilkkaissa satamissa
lastattiin pieniä rahtilaivoja, ja sisemmissä laitureissa
kalastusveneet ja troolarit purkivat lastejaan tai kunnostivat
pyydyksiään. Maalauksellisia näkymiä ja satamaromantiikkaa oli
tarjolla runsain mitoin.
Venesatamien palvelut olivat varsin sekalaisia ja jopa outoja. Ja
toisinaan vasta suunnitelmissa tuleville vuosille. Selvästi asiat
ovat kuitenkin kohentumassa. Samoin kun Virossa, yleinen meno on
Latviassa varsin rentoa. Aina asiat järjestyvät, tavalla tai
toisella. Satamien ja ravintoloiden henkilökunta on kohtalaisen
kielitaitoista. Kaupoissa ja toreillakin pärjää. Vain kerran
joudun kaivamaan venäjänkielen taitoni rippeet muistini pohjalta,
kun piti kysyä, mihin aikaan kalatuotteita myynyt kioski suljetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti