tiistai 11. kesäkuuta 2019

Mistä se vesi taas tulee

Veneilijä tietää, että veneessä veden pitää olla vesirajan alapuolella. Mutta erityisesti puuveneen omistaja huomaa, että vettä tulee myös ylhäältä ja se etsii itselleen outoja reittejä. Olin vuosikausia ihmetellyt, miten vettä näyttää ilmaantuvan kajuutan yläkulmiin. Tänä keväänä tilanne oli erityisen huono, ja piti ryhtyä tutkimaan tarkemmin.  
Aloin siis purkaa kajuutan yläreunassa olevia listoja Kävi ilmi, että veneen kattoa oli muutettu joskus ennen kuin minä veneen hommasin. Alun perin kajuutan ulkokatteena varmaan oli ollut maalattu kangas. Jossain vaiheessa katteeksi oli vaihdettu 1970- luvulla yleinen muovitettu kate, jossa on pieniä salmiakkikuvioita. Katteen etuna on paitsi vedenpitävyys, myös se, että se ei ole märkänäkään liukas. Kate oli vedetty vanhan puulistan yli ja kiinnitetty paikoilleen ruuvaamalla päälle alumiinilistat.
Ilmeisesti rakenne on huono, niin ainakin päättelin. Vesi osaa mennä alumiinilistan ja puulistan väliin ja jäädä kostuttamaan puulistaa. Kun olin jo vuosia yrittänyt rakoja tilkitä, päätin nyt purkaa koko rakenteen. Irrotin alumiinilistat ja puulistan päälle liimatun muovikatteen. Sen alla oleva mahonkilista olikin huonossa kunnossa, ja noin puolet listoista piti vaihtaa. Aika paljon, kun on sekä etu- että takakajuutta. Löysin onneksi oikean paksuista mahonkilistaa espoolaisesta puutavaraliikkeestä. Se oli tosin liian leveää, piti työstää se kapeammaksi. Päätin tehdä sen vasta kun olin ruuvannut ja liimannut (polyuretaanipuuliimalla) uuden listan paikalleen. Se onnistui, kun sahasin listaan uria parin sentin välein, ja poistin varovasti ensin taltalla ja sitten hiomakoneella ylimääräisen puun. Näin sain listan juuri kajuutan katon tasalle. Varovaisuus mahongin työstössä on tarpeen, sillä mahonki on oikukasta puuta: se lohkeaa minne haluaa, eikä aina nätisti syiden suuntaan.
Alumiinilistoja en tietenkään enää pannut paikalleen. Ne olivat oikeastaan olleet ongelman lähde. Joutivat mennä metallinkierrätykseen.
Olisin myös uusinut kajuutan katteen, mutta se olisi isompi työ, enkä osannut päättää millaisen katteen laitan. Jätinkin vanhan katteen katon tasaiselle osalle, Leikkasin sen veitsellä irti listan reunaa myöten ja työstin siihen 3 - 4 mm uran kittiä varten. Onneksi löysin saumaan katteen väristä Sikafleksiä. Lopputulos oli - noh ehkä tyydyttävä. Nyt vain pitää toivoa, että lopputulos pitää myös vettä.
Tällaisessa askartelussa meni tämä kevät. Hieman odottamaton remontti - mitä sattuu aika usein.


Veden tuhot paljastuivat.