Vuoden 2014 lopppuun sijoitin vielä yhden projektin. Tiikan pressu (jotkut sanoo "kuomu") oli surkeassa kunnossa. Se oli pahasti homehtunut, ja sen saumat alkoivat ratkeilla. Pressun voi kyllä periaatteesta antaa saumata uudelleen - mutta kangas oli joka tapauksessa homeessa ja alkoi hapertua.
Olin käynyt jo keväällä kyselemässä pressufirmoista, mutta kevät on ruuhka-aikaa. Joten lokakuu oli mitä mainioin aika teettää uusi pressu (Cover top Puotilasta). Se onnistuikin oikein hyvin.
Tiikan talvi meni rauhallisesti. Alan vähitellen oppia virittelemään peitteet niin että ne pysyvät paikallaan eivätkä myrskyt revi niitä (Oulussahan Tiikka sai lekotella talvet mukavasti hallissa).
Salaisuus oli "mustekalat", eli koukulla varustetut venyvät kumiköydet. Virittelin kireän köyden kiertämään lähes maan tasossa veneen ympäri. Ja sitten peitteen reunat mustekaloilla köyteen kiinni. Ja kas, homma toimi. Syksyllä ja talvella oli muutama kova myrsky, mutta vaurioita ei tullut.
 |
| Tiikan paketointia. Köysi, johon peite viritetään mustekaloilla. Uusi pressu on jo saatu. |
Keväällä oli tavanomaiset toimet. Pohjan kunnostus (muutama irronnut läntti primneria piti korjata, päälle lisää kovaa myrkkymaalia ja vesirajan maalaus). Huoltolakkausta, täkin törmäyslistan korjausta, tapitusten korjaamista (tiikkikanteen uusi tiikkitappi, tammi- ja mäntylistaan Plastic Paddingin puukitti (yllättävän monipuolinen ja toimiva aine, monen vuoden kokemus, ja sopii kun paikassa on paljon rasitusta tai huonokuntoista puuta. Pitää vain petsata oikean väriseksi). Ja aika lailla korjauslakkausta (kehnon lakan tuhoja piti korjata edelleen). Ja kajuutan kannen reeunalistojen kittausta. Pitäisi uusia katon kateaine, mutta sitä vanhan ajan salmiakkikuviomuovia ei saa mistään...
Vaikka kevät oli kylmä, vene ehti ravistua, sillä hellepäiviäkin oli. Turvotin sen tällä kertaa täyttämällä veneen osittain vedellä. Hyvin onnistui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti