Moottori ym. huolia

Huomaan laiminlyöneeni blogiani, mutta aion korjata asiaa. Nyt kesän alkaessa voisi olla paikallaan katsaus huolto- ja korjausasioihin. Ehkä niistä on hyötyä jollekin.

Syksyllä huomasin, että veneen vasemman kyljen keskellä oli intialaisen elefantin korvan kokoinen tumma läiskä. Keväällä syy selvisi. Täkin ja laidan yhtymäkohdassa ollut kitti- tai liimasauma oli jostain syystä raottunut muutaman sentin matkalta, ja vesi oli tunkenut kylkilaudoituksen lakan ja puun väliin. Outoa, mutta kaikenlaista voi sattua. Eipä muuta kun raappausta, kuivattelua, kittausta, hiontaa ja lakkausta. Näin parhaaksi uusia koko täkin ja reunalistojen pintakäsittelyn, jotta asia ei toistuisi. Työtä aika lailla, mutta onneksi sain aputyövoimaa. Puuveneen omistajan iloja, joten ei siitä sen enempää. 

Ja sitten moottoriasiat. Koneesta en ole vamaan kertonut, että se on Perkins Perama M30, noin vuodelta 1990.

Aiemmin olen kertonut, kuinka pari vuotta sitten startti sanoi itsensä irti. Osasyynä saattoi olla pakosarjan ja pakoputken välinen liitosmuhvi. Sitä hoidettiin hitsaamalla. Samalla vaihdettiin kampiakselin vauhtipyörän puoleinen stefa, koska koneessa oli ollut öljyvuotoa.

No seuraava vika. Kesällä 2016 koneella oli ilmavaivoja, eli aina välillä kone ei käynnistynyt, ennen kuin polttoainejärjestelmä ilmattiin. Lisäksi näytti esiintyvän polttoaine- ja öljyvuotoa. Vaihdoin siirtopumpun, koska se oli eräs epäilty, ja aika helppo homma. Vaan ei auttanut.

Joten keväällä 2017 Vantaan diesel-asennuksen miehet kävi irrottamassa pumpun sisuskalut, ja veivät samalla suuttimet huoltoon. Ja se auttoi, ilmavaivat loppuivat ja kone alkoi hyrrätä tasaisesti. Kaikki hyvin, mutta pakosarjan muhvi vuoti edelleen, ja öljyvuotokaan ei poistunut. Tilasin syksyllä pakosarjaan uuden liitosmuhvin, se oli nätin näköinen ja ruostumatonta terästä.

Tänä keväänä Vantaan diesel-asennus sai tulla uudelleen tutkimaan moottoria. He löysivätkin öljyvuodon paikan. Se oli polttoaine- ja vesipumpun pyöritysakselin tiiviste, ja sen vaihtamiseksi pumppu piti taas irrottaa. Samalla huollettiin vesipumppu ja vaihdettiin kampiakselin etupään stefa. Itse vaihdoin pakosarjan muhvin uuteen. Se olikin hankala homma. Ruuvit ja mutterit oli ruostuneet, ja tilaa niiden avaamiselle oli tavattoman vähän. Lisäksi muhvin pakokaasujen poistoputki sojotti hieman eri suuntaan kuin ennen. Sain tapella sen kiusankappaleen kanssa ainakin viisi tuntia.

Venekin oli helteisen kevään ja pitkän remontin takia ravistunut pahasti, joten onneksi päätin laittaa Hempelin Proof 10 venekittiä auenneisiin saumoihin. Vene vuoti silti aika lailla, mutta pysyi pumppaamalla pinnalla. Vuoto loppui kumminkin noin kuudessa tunnissa. Ja mikä parasta, ei ole öljy- eikä polttoainevuotoa, ja moottori kehrää.

Nyt vain kohti uusia seikkailuja!

Kiusankappale