Lisää Latvian satamia

Seuraava satama Jurmalasta länteen on Mesrags. Emme sinne oikeastaan aikoneet mennä, mutta väsyimme rasittavaan merenkäyntiin ja päätimme yöpyä siellä. Yllättäen paikkakunta oli oikein miellyttävä, ja siellä oli paljon nähtävää. Löysimme helposti pankkiautomaatin ja useita kauppoja, ja kävimme hyvässä kahvila-ravintolassa. Ei hassumpaa.

Seuraavana päivänä jatkoimme Rojaan, missä myös yövyimme. Taas mukava yllätys. Hiukan epämääräinen venesatama oli hyvän hotellin/ravintolan yhteydessä, ja oli paljon mielenkiintoista nähtävää. Aamulla ajoimme bussilla Latvian äärimmäiseen luoteiskolkkaan, Kolkaan, siellä terävän niemen kärjessä kohtaavat Riianlahti ja Itämeri toisensa.

Kaikki käymämme Latvian sataman olivat vilkkaita kauppasatamia. Satamaan ajavaa tervehtivät ensimmäiseksi korkeat tukkipinot ja puuhakekasat. Latvian talous perustuu pitkälle metsien hyödyntämiseen, ja satamissa vihreää kultaa lastataan ilmeisen vähän jalostetussa muodossa laivoihin. Itse satamat, paitsi Riika, ovat varsin pieniä ja hieman nuhjuisia. Vilkkaissa satamissa lastattiin pieniä rahtilaivoja, ja sisemmissä laitureissa kalastusveneet ja troolarit purkivat lastejaan tai kunnostivat pyydyksiään. Maalauksellisia näkymiä ja satamaromantiikkaa oli tarjolla runsain mitoin.

Venesatamien palvelut olivat varsin sekalaisia ja jopa outoja. Ja toisinaan vasta suunnitelmissa tuleville vuosille. Selvästi asiat ovat kuitenkin kohentumassa. Samoin kun Virossa, yleinen meno on Latviassa varsin rentoa. Aina asiat järjestyvät, tavalla tai toisella. Satamien ja ravintoloiden henkilökunta on kohtalaisen kielitaitoista. Kaupoissa ja toreillakin pärjää. Vain kerran joudun kaivamaan venäjänkielen taitoni rippeet muistini pohjalta, kun piti kysyä, mihin aikaan kalatuotteita myynyt kioski suljetaan.

Tähän loppuu Latvia.