Valtaa ja politiikkaa

Ahvenanmaan poliittinen asema on jossain määrin historiallisesti latautunut - tosin se ei onneksi ole mitenkään vakava. Ahvenanmaalaiset ovat jo yhtenäisen kielen takia etnisesti lähempänä ruotsalaisia kuin suomalaisia. Mutta maantieteen takia yhteydet Suomeen ovat aina olleet kiinteämmät kuin Ruotsin suuntaan. Maastamuutto suuntautuu kylläkin lähes kokonaan Ruotsiin. Ja maahanmuutto... no aikanaan ahvenanmaalaiseksi on ollut hyvinkin vaikea tulla, vaikka se kuulemma on helpottunut. Ahvenanmaalaisten strategiana on ollut puolustaa omaa erityisidentiteettiään.

Historiassa on parikin käännekohtaa. Venäläiset rakensivat 1800-luvulla Ahvenanmaalle valtavaa Bomarsundin linnoitusta. Voisihan saarilta käsin kontrolloida pääsyä Suomenlahdelle - ja myös Pohjanlahdelle. Suunnitelma oli mittasuhteiltaan tolkuton. Linnoituksen ympärille kehkeytyi 20 000 ihmisen yhdyskunta - kun koko Ahvenanmaan väestö on nykyisin 28 000! Vielä älyttömämmältä hanke näyttää kun käy paikan päällä ja katsoo merikortista, missä ollaan. Linnoitus rakennettiin Lumparnin sisämeren rannalle. Se on kapeiden salmien saartama - aivan sumpussa. Ei mitään järkeä!

No, Krimin sodan aikana vuonna 1856 britit ja ranskalaiset hyökkäsivät linnoitukseen 12 000 miehen ja 40 laivan voimalla. Linnoitus joutui antautumaan, ja se tuhottiin, hieman raunioita on jäljellä. Sodan jälkeen ja sen seurauksena Ahvenanmaa demilitarisoitiin.

Kipeämpi muisto syntyi, kun Ruotsi yritti kaapata itselleen tämän ikiaikaisesti Suomeen kuuluneen maakunnan vuonna 1918. Kantti ei kuitenkaan kestänyt. Kansainväliset sopimukset vahvistivat uudelleen saarten demilitarisoinnin, ja maakunnalle myönnettiin itsehallinto. Nykyisin niin Suomi, Ruotsi kuin Ahvenanmaakin ovat tilanteeseen tyytyväisiä. Olen tosin kuullut suomalaisten virkamiesten nurisevan, kuinka maakunnan hallinto on Suomelle liian kallis. Mutta kokonaisuudessa soraäänet ovat mitättömiä. Ahvenanmaan mallia ja Suomen kielipolitiikkaa on pyritty tarjoamaan myös nykyajan kriisialueille malliksi - mutta se ei ole koskaan kelvannut. Järjen käyttö ei edelleenkään ole kurssissa maailmalla.

Aivan pyöreä Lumparn on muuten muinainen meteoriitin iskusta syntynyt kraatteri, läpimitaltaan vajaa 10 km. Sen pohjasta on löytynyt satojen miljoonien vuosien ikäisiä fossiileja, kuten ammoniitteja ja trilobiittejä.

Kuva liityy aiheeseen, mutta on Kastelholma, vanha linnoitus, jota alettiin tehdä jo 1300- luvulla. Ehkä sen läheisyys oli syynä Bomarsundin älyttömään paikanvalintaan.